maanantai 19. joulukuuta 2016

Lyhyesti virsi kaunis...

Ja ihan vain siksi lyhyesti, etten kerta kaikkiaan jaksa ja pysty. Nyt siis menossa 7+0 ja armoton pahoinvointi on vaivannut jo reilun viikon. Viimeisin viikko on ollut siis pelkkää oksentamista ja makaamista ympäri vuorokausien. Pahoinvointi on herättänyt todella synkkiä ajatuksia, jollaisia en olisi voinut uskoa kokevani tai pyörittelevän omassa päässäni :( Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin paremmilla voimilla oman postauksensa.

Ultrassa kävimme, kun viikot olivat 6+1 ja näkyihän siellä viikkoja vastaava pieni alkio sydämen sykkeen kera <3

Olemme joutuneet räikeän pahoinvointini vuoksi kertomaan raskaudesta jo ties kenelle näin aikaisin, vaikka oikeasti olisimme halunneet odottaa myöhempään.

Tässä päälimmäiset kuulumiset. Tähän mennessä raskaus ei ainakaan minulla ole ollut elämäni parasta aikaa vaan päinvastoin. Älkää kuitenkaan lukeko tätä niin, etten olisi kiitollinen tästä raskaudesta ja siitä, että meille ainakin toistaiseksi on tulossa elovauva!

tiistai 6. joulukuuta 2016

5+1 ja digitesti

Tänään heti aamulla herättyäni kaivoin kaapista esiin viime raskaudesta jääneen digitestin. Odotellessani tulosta mietin, että täytyy pysyä rauhallisena, vaikka tulos olisikin 2-3 viikkoa. Eihän se digikään mikään absoluuttinen mittari ole. Testiin ilmestyi nopeasti teksti "raskaana", mutta viikkoja saikin sitten odotella jonkun aikaa. Odotus päättyi iloisesti, kun testiin ilmestyi vielä "3+" :) eli täällä ainakin hcg noussut juuri niin kuin kuuluukin!

Digitestin tulos ja liuskat sisältä


Oloja on alkanut hieman olemaan. Pieni pahoinvointi tai etova olotila on vallannut minut nyt parina iltapäivänä ja olot kestävät iltaan asti. Ei kuitenkaan ollenkaan sietämätöntä, toivottavasti ei tästä pahene. Nännit on edelleen kovin kipeät: mahallaan ei voi edes kuvitella nukkuvansa ja olen joutunut käyttämään urheiluliivejä, kun pienikin liikkuminen normirintsikoilla tuntuu ikävältä.

Neuvolaankin olen nyt soitellut ja varhaisultra on jo ensi viikon alussa - aiemmin kuin olisin itse toivonut. Neuvolasta halusivat, että menen heti, jotta voidaa tarkastaa, että raskaus on siellä missä pitääkin. Minulla on sellainen fiilis, että pikkuinen on kyllä oikeassa paikassa ja toivottavasti oma tunteeni tästä osuu oikeaan. Toivon todella, että syke näkyy jo tuolloin. Jos ei näy vielä tuolloin, tulee seuraavan ultran odottaminen olemaan todella stressaavaa aikaa. Tuo todella aikainen ultra vähän kyllä harmittaa. Mutta voihan harmitus olla turhakin, jos syke jo sattuisikin näkymään <3

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Pregcheckeistä

Täällä ollaan edelleen, nyt menossa oletukseni mukaan 5+0 :)

Lupasin aiemmin laittaa postauksen pregcheckin liuskatesteistä ja siitä, miten ne ovat minulla vahvistuneet. Alla kuva, joka kertonee kaiken oleellisen:

Pregcheck liuskat aamuisin dpo9-dpo16 ja sitten vielä dpo18 ja viimeisenä dpo 21.

Dpo 9 ei siis ollut vielä mitään havaittavissa, ei haamun haamua. Dpo10 oli haamujen haamu, joka näkyi testin kuivuttua himmeästi. Tuolloin dpo10 olin varma, että jotain on meneillään, koska pregcheckit eivät ikinä ole antaneet minulle minkäänlaista haamun esiäitiäkään. Siitä eteenpäin viiva lähtikin vahvistumaan, mutta kuten kuvasta näkyy on peräkkäisten päivien testit aika saman vahvuisia. Jos vertailee vain joka toisen päivän testejä, huomaa vahvistumisen paremmin :) Jostain syystä kuitenkin dpo 18 kuivunut viiva jäi ehkä piirun verran haaleammaksi kuin dpo16 viiva - syytä en tiedä. Kuitenkin tänään dpo 21 tuli aivan selvästi tasavahvat viivat. Liuskoilla testailun lopetinkin tänään.

Vielä huomenna aamulla ajattelin tehdä tämän raskauden ainoan digin, jonka toivon näyttävän 3+.

tiistai 29. marraskuuta 2016

4+1

Nyt mennään 4+1 viikoilla. En malta vielä iloita, vaikka tätä raskautta kokoajan ajattelenkin. En vain jotenkin osaa ja uskalla uskoa siihen, että meilläkin raskaus voisi edetä aivan normaalisti. Takana on vain yksi keskenmeno, joka varsinaisesti ei merkitse sitä, että riski seuraavilla kerroilla olisi suurempi. Milloinkohan sitä uskaltaa iloita tästä ja luottaa siihen, että asiat voivat mennä hyvin loppuun asti? Ehkä varhaisultran jälkeen? Tai viikon 12 jälkeen?

Oireita on maltillisesti. Nännit ovat kipeät erityisesti suihkussa ja pyyhkeellä kuivatessa. Lisäksi nippailut, repimiset ja lyhytkestoiset pistävät kivut alvatsalla sekä vasemmalla että oikealla puolella kuuluvat jokaiseen päivään. Lisäksi nälkä tuntuu jotenkin selkeämmin, esimerkiksi aamuisin nykyään on jo kova nälkä, vaikka ruokavalio ja ruokamäärät ovat pysyneet aikalailla samoina.

Olemme mieheni mietiskelleet, että kenelle kertoisimme raskaudesta ja milloin. Viime raskaudessa ehdimme ennen keskenmenoa kertoa muutamille parhaille ystäville. Ja keskenmenosta toipuessa kerroimme myös molempien perheille, koska asiaa tuntui hyvältä käsitellä yhdessä oman äidin ja anopin kanssa. Oma äiti ja anoppi olivat hekin kokeneet yhden keskenmenon, joten heistä oli apua juttuseurana. Ajatuksissani on ollut, että ehkä kerromme tästä raskaudesta parhaille ystävillekin vasta varhaisultran jälkeen, kun uskallan ehkä itsekin vähän enemmän raskaudesta iloita. Molempien perheet kuulevat ehkä vasta viikon 12 jälkeen.  Mutta fiiliksen mukaan mennään. Tunnen itseni kyllä sen verran hyvin, että saatan joskus sopivan fiiliksen iskiessä paljastaa asian vaikka jollekin työkaverille sen kummempia ajattelematta tai suunnittelematta. Saattavat nämä kertomissuunnittelut siis mennä aivan hukkaan :)

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Plussauutisia!

Viimeisimmässä tekstissä pohdin ovulaation ajankohtaa. Tuolloin kuvittelin ovulaation jo olleen ja runsaan valkovuodon johtuvan mahdollisesta alkaneesta raskaudesta. Ilmeisesti nuo tuntuneet kivut ja jomottelut alavatsalla liittyivät vasta lähenevään ovulaatiion. Maanantaina 14. päivä nimittäin tunsin selvän ovulaationippauksen oikealla puolella. Eli ainkaan minun kohdalla limojen perusteella on turha tuota ovulaatiota sen kummemmin ennustella, kirkkaat limat kun tulivat jo viikkoa aiemmin.

Ovulaation jälkeisinä päivä ei juuri mitään oireita ole ollut alavatsan nippailua lukuun ottamatta. Ainoa oire, jota ei ole aimmin ollut, on venyttelyjen tai äkkinäisten liikkeiden yhteydessä kova vihlova kipu alavatsalla. Näiden oireiden perusteella en mitään toivoa alkanut kuitenkaan vielä elättelemään.

Kierto venyi siis aika pitkäksi, kun ovulaatio oli vasta kp25. Tästä johtuen en enää malttanut odottaa vaan testasin ensimmäisen kerran dpo 9 ja pregcheck näytti puhdasta negatiivista. Dpo 10 aamulla sain kuitenkin haaleaakin haaleamman haamun. Toiveeni kuitenkin heräsivät, koska en ole pregcheckin liuskoilla aiemmin saanut näkyviin edes minkäänlaista viivan paikkaa. Dpo 11 haamu oli jo selkeämpi ja siinä erotti hieman vaalean punertavaa väriäkin. Nyt on dpo 13 ja viiva on tummunut. Olen nämä testit keräillyt talteen ja laitan myöhemmin tänne postauksen siitä, miten viiva tummuu päivä päivältä hieman :)

Dpo 11 kokeilin illalla testata kaapissa olevalla Clearbluen perustestillä. Ja tuo testi antoikin melkein heti selkän plussan. Tämän laitan itselleni korvan taakse tulevaisuutta varten, että ehkä kannattaisi vaan testata yksi selkeä plussa tuollaisella hyvällä testillä ja luottaa siihen.


Mulla kuitenkin kummittelee vielä mielessä se edellinen keskenmeno ja sen vuoksi haluan nyt varmistaa, että viivat jatkavat tummumistaan aina tasavahvoihin asti noilla pregcheckin liuskoilla. Huomenna siis jatkan niillä testailua dpo 14 merkeissä.

Neuvolaan soittelen varmaan sitten, kun on viisi viikkoa kasassa. Sieltä saan maksusitoumuksen varhaisultraa, kun edellisen keskenmenon yhteydessä epäiltiin kohdunulkoista. Olen iloinen, että varhaisultraan pääsen, jotta kaikki pääni sisällä olevat kauhuskenariot voidaan sulkea pois - toivottavasti :)

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Arkea vauvatoiveiden keskellä

Kirjoittaminen tuntuu haastavalta, kun tuntuu, ettei juuri mitään erikoista tapahdu kierron alku- ja keskivaiheilla. Odotukset on toki korkealla aina koko kierron ajan ja haaveet omasta lapsesta vain kasvavat, mutta samaan aikaan niiden saavuttaminen tuntuu yhtäaikaa jotenkin kaukaisemmalta. Nyt ollaan taas kierron loppupuolella, ja toivomme kovasti plussaa. E-pillerit jätettiin pois toukokuussa, joten pian on kulunut jo puoli vuotta siitä, kun yritys aloitettiin.

Ovista en tikuttele, joten en aivan varma sen ajankohdasta ole. Edelliset kierrot ovat kuitenkin olleet reilun 30 päivää pitkiä hieman vaihdellen, joten luulen, ettei ovulaatio tapahdu ihan kp 14 vaan muutamia päiviä myöhemmin. Myös tässä kierrossa uskoisin ovulaation olleen viime maanantaina eli kp 18, sillä tuona iltana huomasin paljon kirkasta venyvää limaa vessakäynnin yhteydessä. Maanantaina oli myös mahakipuja sekä oikealla että vasemalla puolella. Tuo päivä ja monta muutakin päivää mahdollisen ovulaation ympärillä tuli hyödynnettyä makuuhuoneen puolella.

Ovulaation jälkeen alavatsan pienet nippailut ja repäisykivut ovat jatkuneet satunnaisesti, mutta kuitenkin melkein päivittäin - edelleen sekä vasemmalla että oikealla. Lisäksi nyt lauantaina ja sunnuntaina eli DPO5-DPO6 on tullut paljon melko juoksevaa valkovuotoa. Tieysti taas toivot heräävät, että kyseessä olisi hedelmöittymiseen ja raskauteen liittyvä oire. Mutta pysyn vielä maan pinnalla.

Testaamista voisin harkita ehkä aikaisintaan ensi viikon torstaina, kun on DPO10. Yritän kuitenkin parhaani, että venyttäisin testaamista ainakin 4 päivää eteenpäin.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Tervetullut yk 3

Aikalailla kuukausi sitten kirjoitin keskenmenosta ja siitä, että viimein pääsemme taas yrittämään. Tämä kierto oli oikeastaan aika jännittävä :) Kesällä tuo raskaus tuli hieman yllättäen, kun kierto oli kestänyt jo useita kymmeniä päiviä - taidettiin olla lähempänä 70 kiertopäivää. Nyt oli ensimmäinen normaali yrityskierto. Bongasin ovulaation kivuista ja limoista. Ovulaation aikoihin tuli myös hieman verta, mikä gynekologini mukaan on täysin normaalia.

Ovulaation jälkeinen aika oli täysin oireetonta ja olin melko varma siitä, että  en ole raskautunut. Menkkoja ei kuitenkaan alkanut kuulua, kun ovulaatiosta oli kulunut 14 päivää. Tämän vuoksi sitten päätin raskaustestin tehdä, ja se näyttikin todella hailakkaa viivaa. Tuollaista hailakkaa viivaa en olisi toivonut, sillä edelleen mielessä kummittelee se, että ensimmäinen raskauteni saattoi olla kohdun ulkopuoleinen. Onneksi parin päivän päästä hailakka viiva oli muuttunut lähes olemattomaksi raskaustestissä ja kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä testistä alkoi vuoto.

Olo oli vuodon alkaessa helpottunut, sillä viivan haaleudesta ja osasin päätellä, ettei kyseessä olisi kuitenkaan ollut normaali raskaus.

Nyt tilanne on siis se, että ensimmäisestä kierrosta tulin raskaaksi, mutta raskaus meni kesken. Keskenmenon jälkäisessä kierrossa emme edes yrittäneet raskaaksi hankkiutumista pitkään jatkuneen vuodon vuoksi. Ja nyt kolmas kierto ja samalla toinen yrityskierto päätyi kemialliseen raskauteen. Sanoisiko yrityskierto #3 toden? Onhan tässä jo yrityksen alusta kuitenkin vierähtänyt aikaa viitisen kuukautta. Positiivista on se, että munasolu on hedelmöittynyt molemmilla yrityksillä. Nyt vain toivotaan, että munasolu kiinnittyy ja vieläpä oikeaan paikkaan! :)

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Keskenmeno

Niinhän siinä kävi, että raskaus meni kesken kuudennella viikolla. Epäilynä keskenmenon yhteydessä oli myös se, että oliko raskaus oikeassa paikassa vai kohdun ulkopuolella. Tätä epäilystä ei saatu kuitenkaan varmistettua eikä suljettua pois, joten se jäi arvoitukseksi.

Kaikenkaikkiaan keskenmeno oli rankka kokemus niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kärsin todella kovista kivuista muutaman päivän ja niiden sekä kohdunulkoisenraskauden epäilyn vuoksi olin sairaalahoidossakin joitakin päiviä. Noin viikon päästä keskenmenosta osasin jo olla jollain tavalla tyytyväinen siihen, että kun raskaus kerran meni kesken, tapahtui se niin alussa ja spontaanisti.

Vuoto kesti kolmisen viikkoa. Kolmen viikon vuoto oli muutoinkin rasittava, mutta muistutti myös päivittäin keskenmenosta. Ovulaation tunsin noin kolmen viikon kuluttua keskenmenosta, kun hcg oli laskenut alle 10. Ja iloisesti tästä tasan 14 päivän päästä alkoi menkat.

Ihmeellistä, miten sitä voi menkoistakin iloita. Pääsemme vihdoin taas yrittämään! Keskenmenon jälkeisessäkin kierrossa olisi saanut heti yrittää, mutta se ei houkutellut jatkuvan vuodon takia.

Toivottavasti minulla taas pian olisi jotain iloista kerrottavaa! :)

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Murehtimisen mestari

Olen kyllä todellinen murehtimisen mestari. Ja syykin on selvä: vähäiset raskausoireet. Tosin ne vähät mitä on ollut niin jatkuu edelleen - onneksi! Maha on turvonnut ympäri vuorokauden ja farkut joutuu jättämään hieman alemmas, jotta nappi menisi kiinni. Pakko käyttää löysiä vaatteita töissä, ettei työkaverit alkaisi ihmetellä kasvanutta mahaani.

Kun oireita ei ole juuri tuon turvotuksen lisäksi ollut, ei tämä raskaus konkretisoidu minulle. Sen vuoksi olen tehnyt noita testejä ja katsonut lähteekö viivat tummumaan. Ilokseni olen saanut huomata, että kyllähän ne tummuu :) Lauantaina tein digin, joka näytti 2-3 viikkoa. Olenkin tässä miettinyt, että pitäisikö vielä ostaa yksi digi, jolla tuloksen pitäisi jo nyt olla 3+. Jos se vaikka rauhottaisi mieltä vähän paremmin. Mutta toisaalta, murehtisin vielä enemmän, jos se näyttäisi vieläkin 2-3 viikkoa, vaikka tuo tulos voisi ollakin ihan normaali. Toisilla kun hcg tuplaantuu hitaammin.

Olen kyllä onnellinen siitä, että sain terveyskeskuksesta lähetteen yksityiselle varhaisultraan. Siihen on enää pari viikkoa, olkoonkin että tuo kaksi viikkoa tuntuu ikuisuudelta. Siellä saan kuitenkin jonkunlaista varmuutta ja konkretiaa tähän asiaan. 

Tänään omien laskujeni mukaan viikkoja on jotain 5+3 ja 5+0 väliltä. 

maanantai 8. elokuuta 2016

Alkuraskauspohdintoja

Muutaman päivän tässä on ehtinyt sulatella tätä ihanaa uutista! Lauantaiaamuna tein vielä digitestin, joka näytti 2-3 raskaana eli juuri sen mitä arvelinkin. Silti olo on vielä hieman epävarma ja uskallan iloita vain varovasti. Niin paljon on ehtinyt netistä lueskella tarinoita keskenmenoista, että pelottaa sen osuvan omalle kohdalle! Oireitakaan ei turvotuksen ja pienen nippailun lisäksi ole juuri ollut. Toisaalta tänään omien laskujeni mukaan vasta rv 5+1, että voihan niitä oireita sitten tulla myöhemmin, jos on tullakseen.

Varailin aikaa ekaan neuvolakäyntiin, ja sieltä laitettiinkin minulle ihan ensiksi lähete varhaisajan ultraan, jotta voidaan laskettuaika täsmentää. Ihan kiva juttu, koska pääsen näkemään ultrakuvia odotettua aiemmin :) Varasin ajan vasta reilun parin viikon päähän, jolloin rv 7+4. Katsotaan muuttuvatko viikot tai päivät silloin suuntaan tai toiseen. Halusin ajan vasta noin pitkälle, että varmasti siellä ultrassa sitten näkyisi jotain, ettei vaan tulisi lisästressiä epäselvistä kuvista.

Varsinainen eka neuvolakäynti on syyskuun alkupuolella ja sinne täytyy kuulemme jotain postissa saapuvia lomakkeita etukäteen täytellä.

Kyllä tässä vielä varmaan muutama päivä vielä menee ihmetellessä ja varovaisesti iloitessa! <3

perjantai 5. elokuuta 2016

Yllätys!

Piti ihan lukea, että mitä olen viimeisellä kerralla kirjoittanut, kun siitä on ehtinyt jo vierähtää aikaa. Lähes koko heinäkuun lopun sain irtauduttua vauvakuumeilusta, ja hyvä niin!

Tein raskaustestin viikko sitten perjantaina ja puhdas negahan se oli. Osasin sitä jo odottaakin, kun kierto oli kestänyt jo yli 60 päivää. Päätin jäädä odottelemaan (jälleen kerran) menkkoja ja varata ajan gynekologille.

Töiden taas alkaessa muutama viikko sitten palasin aktiiviseen elämäntyyliini ja korjasin myös hieman ruokavaliota terveellisemmäksi. Tämän vuoksi kesän pöhötys katosi mukavasti kropasta tuossa muutamassa viikossa. Tänään aamulla farkkuja jalkaani kiskoessa ihmettelin, kun ne tuntuivat niin kovasti kiristävän. Päivällä turvonnut olotilani tuntui jo aika nihkeältä - jouduin jopa farkkujen napin avaamaan töissä :D Tämä sai minut epäilemään, että voisinko sittenkin olla raskaana. Kun en ollut syönyt edes mitään sellaista, mikä vatsaani saattaisi turvottaa.

Töiden jälkeen mietiskelin, että huomenna aamulla teen testin. Iltaa kohden turvotus kuitenkin paheni ja päätin tehdä raskaustestin.

Yllätys oli aikamoinen, kun testiin piirtyi vain 1,5h pidättämisellä tällainen tulos:


<3 <3 ei mulla muuta! Vaikea sanoa tarkkaa viikkoa + päiviä, kun kierto tosiaan oli niin pitkä ja menkkoja ei ole ollut. Ovulaation kuvittelin bonganneeni n. 17.-18.7. aikoihin, joten viikkoja on kasassa nyt jotain neljän ja viiden väliltä. Näin ollen, laskettuaika on jossain huhtikuun ensimmäisellä puolikkaalla! :)

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Onneksi on kesä

Näköjään viimeisimmästä kirjoituksesta on jo kulunut pari viikkoa. Aika menee yllättävän nopeasti kesällä - ja hyvä niin!

En ole ajatellut vauva-asiota aktiivisesti, mutta olisi valetta väittää etteikö asia käy mielessäni päivittäin. Testejä en ole tehnyt enkä blogeja lueskellut kovin aktiivisesti. Mieleen on kuitenkin jäänyt pyörimään gynekologin sanat parin viikon takaiselta käynniltä: kuukautiskierto alkaa ovulaatiolla. Eli edelleen on mahdollista, ettei menkkoja tule, jos ensimmäisestä ovulaatiosta tärppääkin.

Tätä ajatellessa olen varmaan tullut vainoharhaiseksi, koska viime viikon lopulla haluista, limoista ja pienistä kivuista päätellen saattoi olla ovulaatio! Mutta mitään testejä en ajatellut tehdä lähiaikoina. Ne saavat nyt luvan odottaa.

Blogin suhteen ajattelin hiljentyä heinäkuuksi, sillä on tehnyt ihan hyvää olla miettimättä ja analysoimatta asioita :) Palaan kuitenkin elokuussa taas blogin ääreen, ja aiemminkin tietysti, jos jotain kerrottavaa ilmenisi.

torstai 7. heinäkuuta 2016

Loputon odotus

No ei ehkä loputon, mutta siltä se tällä hetkellä tuntuu.

Raskaana en valitettavasti ole. Tein testin tiistaiaamuna ja negatiivista näytti - edelleen. Enää en tee yhtään testiä ennen seuraavaa kiertoa. Kyllähän se negatiivinen tulos joka kerta hieman surettaa, vaikka tällä kerralla en oikein mitään odottanutkaan.

Ehkä mysteeriset mahakivut johtuvat hormonitoiminnasta, joka epätoivoisesti yrittää käynnistyä. Menkkoja ei siis ole vieläkään näkynyt. Gynekologin mukaan ekoja menkkoja kannattaa ihan suosiolla odotella ainakin parin kuukauden ajan. En oikeastaan jaksaisi ajatella koko raskaus- ja lapsiasiaa ennen kuin ekat menkat lopulta alkavat. Tuntuu todella turhauttavalta, kun ei voi oikeastaan edes lapsen tekoa yrittää, kun hormonitoiminta ei ole vielä lainkaan tasaantunut.

Kumpa joku olisi kertonut minulle joskus aiemmin, että hormonitoiminnan tasaantumiseen voi kulua vaikka vuosikin. En ollut miettinyt moista asiaa ennen kuin lopetin pillerit. Tiesin kyllä, että raskautumiseen voi mahdollisesti kulua pitkäkin aika tai se voi olla jopa mahdotonta, jos huono tuuri käy. Mutta en tiennyt tai ollut ajatellut, että välttämättä edes yrittämistä ei voi aloittaa heti. Myöhäistä sitä on nyt harmitella, mutta kumpa joku olisi kertonut!

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Kipuilua ja lomailua

Juhannuksen jälkeen jatkoin lomailua ihan rennoissa meiningeissä. Olin aika varma, että menkat alkaisi, kun ihan pientä ruskeaa vuotoa tuli sunnuntain jälkeen muutaman päivän. No, sekin vähäinen tuhruttelu kuitenkin päättyi. Sekös turhauttaa!

Uusimpana käänteenä tänään on ollut huono-olo iltapäivästä lähtien. Sitten tuli alavatsa kovin kipeäksi ja vatsa tuntuu olevan kovin löysällä. Tietysti heti taas googlettelin, että voisiko tämä olla kuitenkin vielä raskausoire. Aika moni oli kirjoittanut, että alkuraskaudessa tällaisia oireita olisi ollut. Toisaalta minulla tällaisia samanlaisia tuntemuksia on yleensä menkkojen aikaan, mutta ei koskaan ennen niiden alkamista ole ollut. Mene ja tiedä.

Pakkohan se oli sitten laskeskella, että olisiko ovulaatio voinut osua siten, että raskaus olisi mahdollinen, vaikka juhannuksen raskaustesti olikin negatiivinen.. Ja onhan se: e-pillerit varmaan säilyttävät ehkäisytehonsa n. viikon lopetuksesta, jonka aikana munasolut eivät ala kypsyä. Ja jos lasketaan, että kierto olisi alkanut vasta tuon pillerittömän viikon jälkeen, olisi ovulaatio voinut osua uudella laskutavalla  n. kiertopäiville 16-20. Tuolloinhan minulla oli nännit kipeänä, jonka moni ovulaation oireeksi mieltää. 

Jos siis olisinkin tuolloin raskautunut, olisi juhannus aaton testi tullut tehtyä jo dpo 5-9. Eli ei välttämättä olisikaan raskaus näkynyt tuossa testissä.

Kauheaa laskeskelua tämä :D kumpa vain pystyisi ajattelemaan, että asian laita selvinnee seuraava testi tekemällä. Testin aion tehdä maanantaiaamuna ellei sitten menkat alkaisi ennen sitä.

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Pelkkää negatiivista

En malttanut testin kanssa odottaa vaan tein sen jo juhannusaattoaamuna. Tulos oli kuitenkin negatiivinen, jonka kyllä melkein osasin arvatakin. Mitään muita kuulumisia ei oikeastaan olekaan. Oireet tuntuvat kadonneen kokonaan eikä menkkojakaan ole näkynyt. Eilen illalla tuli ihan pientä vuotoa, mutta eipä sekään vuoto sitten menkoiksi kehittynyt. Joten edelleen niitä odotellessa, ett pääsisi edes kunnolla lapsen tekemistä yrittämään :)

torstai 23. kesäkuuta 2016

Turhauttavaa odottelua

Lomaillessa olen koittanut tunkea tämän raskautumisasian johonkin aivojen nurkkaan, mutta eipä sitä oikein täysin tunnu mielestä saavan. Ainakin oireiden kuulostelu on jatkunut, vaikka tuo vajaa viikko sitten tehty testi olikin negatiivinen. Liman tulo on loppunut, mutta nännit ovat useana päivänä olleet kipeät. Nyt kipu on kuitenkin lieventynyt. Jonain aamuna oli etova olo ja närästi ihan kunnolla. Sain syljeskellä suuhun nousseita mahahappoja ulos, hyi!

Vähän on sellainen olo edelleen, että tuskinpa vain raskaana olen. Ennemminkin uskon, että nämä kaikki oireet liittyvät pillereiden lopettamiseen. Tietysti salaa toivon jotain ihan muuta :) Juhannuksen aikana teen seuraavan raskaustestin, jonka pitäisi jo tulokseltaan olla kohtuu luotettava, kun tänään on jo kp 30. Pelottaa vähän, jos testi on edelleen negatiivinen, ettei hormoonitoimintani ole ollenkaan kuosissa. Eli jos negatiivista näyttää niin todellakin toivon, että menkat tulisi pian. Joskus aikoinaan ennen pillereitä (n. 15 vuotiaana) kiertoni oli muistaakseni aikalailla tarkalleen 28pv.

En varmaan jaksa huomista aamua pidemmälle odotella. Mutta, jos  kuitenkin jaksankin kituutellla niin seuraava rauhallinen ajankohta testille on vasta maanantaiaamuna.

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Olisihan se pitänyt arvata

Kuten eilen jo arvelinkin, oli testin tulos negatiivinen. Eilen ja tänään ovat myös rinnat olleet kipeät, että ehkä voisi se ovulaatiokin osua näille kohdille. Ja tietysti jää aina se mahdollisuus, että olisin raskaana, mutta se ei vielä testissä näkyisi (lisäys: tänään siis on tosiaan pillereiden jälkeinen kp25, että aika ajoissa testasin). Tämäkin varmaan toiveajattelua!

Nyt vietän kuitenkin lomaa ja koitan ottaa iisisti, jos ne kuukautiset vaikka tulisivat.

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Toiveajattelua

Huomenna aamulla on ensimmäisen testin aika. En olisi millään malttanut odottaa huomiseen, mutta jotenkin olen onnistunut kituuttamaan.

Mitä lähemmäs ajankohtaa tullaan niin sitä enemmän minulla on sellainen ole, etten ole raskaana. Oireita on kuitenkin ollut kovin vähän ja mitään selkeitä oireita ei ole ollut lainkaan. Luulen, että huomisen jälkeen saamme jäädä vain odottamaan milloin ensimmäiset menkat tulee. Jos tulos on negatiivinen niin vähän kyllä alkaa jännittää, että milloin kierto mahtaa tasaantua.

Aamulla ollaan viisaampia.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Uusia oireita?

Vielä olen malttanut sen raskaustestin kanssa ja miehen kanssa alustavasti sovittiinkin, että tekisimme sen lauantaiaamuna ennen lomamatkaa. Tuolloin olemme yhdessä kotona ja jos sieltä nyt tulisi positiivinen tulos niin voisimme sitä heti koko päivän (tai viikon loman) ajan yhdessä fiilistellä! Ja tietysti myös toisinpäin, jos tulos olisikin negatiivinen niin voisimme yhdessä tuon pienen pettymyksen ottaa vastaan. Lauantainatestaus on varmaan hyvä vaihtoehto, koska silloin pillereiden loppumisen perusteella olisi kp 25 - ei varmaan kauheesti aiemmin kannata yrittää plussaa saada.

Näitä oireita on kauheasti tullu mietittyä ja googletettua, että mitkä pienimmätkin oireet voisi raskauteen liittyä :D Raskaus- ja odotushysteria on vienyt mut tyystin mukanaan. Alaselkä on särkenyt kovasti, mutta mun selkä kipuilee muutenkin aika usein, joten pelkän selkäkivun perusteella en vannoisi olevani raskaana.

Sitten se  toinen uusi oire nimittäin kirkas, venyvä ja limainen vuoto.  Tätä asiaa googlettelin ja luotettavista sekä vähemmän luotettavista lähteistä selvisi, että vuoto voisi johtua ovulaatiosta tai hedelmöittymisestä. Monissa keskusteluissa tätä pidettiin yleisenä merkkinä raskaudesta, jos vuoto ajoittuu ovulaation jälkeiseen aikaan. Vähän vaikea arpoa tätä omalla kohdalla, kun pillerit juuri lopetettu eikä kierron pituudesta tai säännöllisyydestä ole mitään hajua. Ovistakaan en ole tikutellut, kun vasta eka yrityskierto menossa ja seksiäkin tulee harrastettua kuitenkin joka toinen päivä. Muutaman kerran on ollut parikin päivää taukoa, mutta senkin pitäisi hedelmöittymiseen riittää.

Kaikki nämä oireet on täysi mysteeri ja arvoitus lauantaiaamuun asti, kunnes nähdään mitä raskaustesti näyttää. Eli sitä odotellessa. Vielä muutama viikko sitten tuntui, että aika kiitää kauheaa vauhtia. Nyt kun se aika voisi mennä nopeasti, jotta pääsisi testailemaan niin tuntuu, ettei aika kulu millään :)

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Elämäni ekat raskaustestit ostettu

Eilen ostin kaksi clear blue digitestiä.

Näiden testien kanssa fiilis on aika erilainen kuin joskus teini-iässä. Noin 16 vuoden ikäisenä tein raskaustestin, kun jo tuolloin tyhjennysvuodot jäivät osittain väliin. Ensimmäisellä kerralla vuodon väliin jääminen säikäytti minut sen verran, että varmuuden vuoksi tein raskaustestin - negatiivista näytti. Testin minulle osti äitini, joten lauantaina ostetut ovatt nyt ensimmäiset testit, jotka ostin aivan itse!

Heti kotona avasin paketin ja luin ohjeet tarkasti läpi. Innolla jo odotan, että aika kuluisi nopeasti ja pääsisin ensimmäisen testin tekemään. Ohjeita lukiessa pieni pelko alkoi kuplia pinnan alla, että jos se testi kuitenkin näyttää negatiivista. Se kuitenkin on kovin todennäköinen vaihtoehto. Elättelen toiveita, että juuri tämä kierto heti e-pillereiden jälkeen olisi erityisen hedelmällinen, kuten monessa paikassa väitetään.

Haluaisin venyttää tuota testin tekemistä niin pitkälle kuin vain maltan, jotta tulos olisi luotettavampi. Perjantaina minulla alkaa kuitenkin kesäloma ja lauantaina lähdenkin jo reissuun, joten viimeinen sopiva ajankohta tehdä testi on lauantaiaamu. Aikaisintaan teen testin keskiviikkoaamuna, joten vielä muutama päivää ainakin täytyy jaksaa odottaa.

Mitään oireitakaan ei kauheasti ole ollut ja niitäkin tuntuu olevan kovin helppo kuvitella. Pillereiden pois jättämisen jälkeen oli pientä nippailua alavatsassa. Nyt nippailu ja muu vatsan vääntely on jatkunut siten, että on ollut vähän sellanen ole, että menkat alkais. Mutta ei niitä toistaseks oo näkynyt. Sitten oli sitä pientä punertavaa vuotoa, jota pähkäilin oliko kiinnittymisvuotoa vai jotain ihan muuta. Perjantaina mulla oli poikkeuksellisesti pää hieman kipeä. Ja tänäänkin hieman päässä tuntuu. Pääkipu ei ole minulle kovin tuttua, koska koko elämäni aikana päätäni on särkenyt ehkä viitisen kertaa, jos niinkään monta.

Selviää sitten varmaan testin myötä, että johtuvatko raskaudesta vai vaan pillereiden lopettamisesta.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Odottamista odottavan aika on pitkä

Olen kovin kärsimätön, kuten varmasti moni muukin, ja haluaisin tietysti tulla raskaaksi mahdollisimman pian. Minun ystäväpiirissäni ei ole muita, jotka olisivat aiemmin saaneet lapsia tai yrittäisivät parhaillaan, siksi luenkin muiden haaveilijoiden blogeja ja keskusteluja raskaaksi tulemiseen liittyen. Näin suurten ja mullistavien asioiden kohdalla on ihanaa lukea muiden kokemuksia, kun kukaan ystävistäni ei ainakaan täysin voi samaistua tilanteeseeni.

Nostan hattua sille suurelle joukolle, jolle raskaus ei ota osuakseen kohdalle muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen, mutta jotka silti jaksavat pysyä optimistisina. En tiedä miten oma pääkoppani kestäisi, jos sama kohtalo osuisi myös meidän kohdallemme. Ehkä tämä ensimmäinen yrityskierto sisältää eniten uusien asioiden ihmettemistä ja käsittelemistä, minkä vuoksi ajatukseni tuntuvat kokoajan olevan kiinni raskaaksi tulemisessa. Yritän jatkuvasti bongailla itseltäni oireita, jotka voisivat viitata alkaneeseen raskauteen - siitä huolimatta, että tiedän useimpien oireiden ilmaantuvan vasta myöhemmin.

Eilen kirjoitin, että aamusta minulla oli hieman vaaleanpunertavaa vuotoa, mutta kuukautiset eivät ainakaan toistaiseksi ole alkaneet. On siis edelleen mahdollista, että kyseessä olisi ollut kiinnittymisvuoto. Aivan yhtä mahdollista on kuitenkin se, että tuo pieni vuoto liittyi johonkin aivan muuhun asiaan, joten yritän olla toivomatta liikoja :) Ensi viikolla, kun pillereiden lopetuksesta tulee kuluneeksi kolme viikkoa, ajattelin tehdä raskaustestin ellei sitten kuukautiset alkaisi ennen sitä. Voi olla,  että testi tulee tehtyä liian aikaisin ja tulos on ihan pelkästään jo sen vuoksi negatiivinen. Milloinkohan tuo testi kannattaisi tehdä ensimmäisen kerran? Haluaisin kuitenkin tuon testin tehdä piakkoin, kun pillereiden jälkeen ei ole edes tyhjennysvuotoa kuulunut.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Alkutaival

Ruudun äärellä kirjoittelee 25-vuotias nainen ja lapsien tekemisessä avustaa 27-vuotias aviomies. Olemme mieheni kanssa pitäneet yhtä muutaman vuoden, josta viimeisimmän olemme olleet naimisissa. Parin viimeisen vuoden aikana olen vauvakuumeillut säännöllisen epäsäännöllisesti ja olemme yhdessä miettineet sopivaa ajankohtaa vauvojen tekemiselle.

Nyt aika on alkanut tuntua sopivalta, kun puitteet on kunnossa. On töitä, talossa tilaa, talous hallussa ja henkinen valmiustaso kohdillaan. Olisi lapsen tekoon voinut aiemminkin ryhtyä ilman kaikkia edellä mainittuja valmiuksia, mutta vasta nyt aika tuntui meille oikealta. Kuitenkin takaraivossa jyskyttää pieni pelko siitä, että mitä jos. Näitä jossiteltavia on tietysti paljon: jos kierto ei tasaannu e-pillereiden jäljiltä vielä pitkään aikaan, jos tulen raskaaksi mutta se menisi kesken, jos emme voi saada lapsia lainkaan jne. Olemme kuitenkin aika nuoria ja paljon puhuttuun 30 ikävuoteenkin on vielä matkaa, joten toivon ja uskon, että olemme aloittaneet riittävän aikaisin.

Olen kova tyttö suunnittelmaan asioita etukäteen, minkä vuoksi tämä tilanne on minulle haastava, kun en juurikaan voi raskaaksi tulemiseen itse vaikuttaa. Parilla asialla olen voinut raskautta edesauttaa: toukokuun alkupuolella aloin syödä foolihappolisää ja samalla jätin myös satunnaiset punaviinilasit pois kuvioista. Syömisiäni olen yrittänyt viedä vielä hieman terveellisempään suuntaan, vaikka ihan perusruokaa yleensä olenkin syönyt.

Ehkäisypillereitä olen syöynyt viimeiset 9 vuotta, mutta välissä on ollut muutamia pitempiä taukojakin. Päätimme jättää ehkäisypillerit pois toukokuun 24. päivänä, joten nyt on pari viikkoa pantu menemään ilman ehkäisyä. Nämä ensimmäiset viikot e-pillereiden lopettamisen jälkeen on mennyt ihmetellessä ja odotellessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana, kun olen e-pillereitä syönyt, on tyhjennysvuoto tullut taukoviikolla noin puolen vuoden välein. Gynegologin mukaan on normaalia, että tyhjennysvuoto jää kokonaankin tulematta. Ihmettelin kuitenkin hieman, kun tyhjennysvuotoa ei tullut edes pillereiden lopettamisen jälkeen. Kun tyhjennysvuotoa ei ole tullut, olen alkanut odottaa ensimmäisiä kuukautisia. Samalla olen kuitenkin salaa haaveillut siitä, että olisin jo tullut raskaaksi. Ilmeisesti monilla juuri tuo e-pillereiden lopettamisesta seuraava kierto on kaikista hedelmällisintä aikaa.

Raskaushaaveeni ovat tänään saaneet hieman lisäpontta, sillä aamulla huomasin paperissa hieman vaaleanpunertavaa vuotoa, mutta kuitenkaan kuukautiset eivät ainakaan toistaiseksi ole alkaneet. Tietenkin toivon, että tämä vuoto olisi kiinnittymisvuotoa ja näin ollen olisin jo raskaana. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että munasolu olisi kovinkin nopeasti e-pillereiden jälkeen kypsynyt.

Haaveilua haaveilua, tästä on hyvä jatkaa!